Jokaisella rallikilpailulla on oma luonteensa. Kilpailu voidaan ajaa asfaltilla, jossa nopeudet nousevat suuriksi ja tämä vaatii kuljettajilta herpaantumatonta keskittymistä. Näyttämönä voi myös toimia jäätynyt lumiränni, jota reunustavat metriset lumivallit. Alustan liukkaus ja lumen valkeudesta johtuva hahmottamisen vaikeus tekevät ajamisesta haastavaa. Monte Carlossa taas ajetaan vuoristoteillä, jotka saattavat olla hyvinkin liukkaita ja kapeita. Safarirallissa haasteita asettaa kuumuus ja teiden kunto. Kuten huomataan, jokainen kisa on hieman erilainen haasteiltaan. Ei ole helppoa asettaa niitä mihinkään erikoiseen ”kovuusjärjestykseen”
Ouninpohja, Suomen MM-Ralli
Kansainvälinen autoliitto FIA on kuitenkin tehnyt listan vaativimmista erikoiskokeesta. Ykkösenä tällä listalla komeilee Suomen MM-rallin Ouninpohjan erikoiskoe. Kriteereinä ovat vaadittava kova keskinopeus, jopa 130 kilometriä tunnissa, sora-alusta ja maaston muotojen tähden lähes näkymättömissä olevat mutkat sekä hyppyrit. Lisäksi Ouninpohja on pituudeltaan 30 kilometriä, joskin se on joinain vuosina jaettu kahteen osaan. Jossain vaiheessa Ouninpohja otettiin pois erikoikokeista, mutta ainakin vuonna 2017 se oli jälleen osa rallia, tosin hieman lyhyempänä erikoiskokeena.
Hyvän kuvan antaa vuodelta 2014 Volkswagenin tallin tallentama statistiikka rallin fyysisistä vaatimuksista. Ouninpohjan erikoiskokeelle ovat tyypillisiä hyppyrit. Kisaa ajettiin Volkswagen Polo WRC-autolla. Statistiikan mukaan sen kaikki pyörät olivat ilmassa yhteensä 77 kertaa. Ilmassa auto oli yli 30 sekuntia. Hyppyjä on syytä hallita, sillä ilmalennon aikana autossa olijat eivät voi vaikuttaa auton hallintaan, vaan ovat lähinnä matkustajia. Ja kun keskinopeuskin on yli 130 km/t meno on koko lailla vauhdikasta. Pisin mitattu hyppy Ouninpohjan ”Keltaisen talon hyppyrissä” on Markko Märtin suorittama 57 metrin leiskaus. Suurin mitattu vauhti samaiseen hyppyriin saavuttaessa on ollut italialaisella Gianluigi Gallilla, joka antoi tulla Mitsubishillaan hyppyrille 171 km/t. Hyppy kantoi vain 55 metriä.
LIsää Suomen MM-rallista pääset lukemaan tästä artikkelistamme.
Kuten jo todettiin, jokaisessa rallikilpailussa on omat haasteensa ja mikään niistä ei ole helppo. Jos ralliautoilu olisi helppoa, ajaa voisi kuka tahansa. Kuitenkin jokaisessa osakilpailussa on joitain erikoiskokeita, jotka ovat erikoisen haastavia.
Monte Carlo
Monte Carlossa haasteena on usein sään nopea vaihtelu, joka asettaa vaatimuksia autojen rengasvalinnoille. Erikoiskokeen alkuosuudella saattaa olla kuivaa asfalttia, loppuosalla märkää lunta ja jäätä. Auton ja kuljettajan on toimittava saumattomasti yhteen saavuttaakseen voittoja tällaisella pohjalla. Col de Bleine on Monte Carloa parhaimmillaan tai pahimmillaan, erikoiskoetta on kuvailtu luisteluksi jäällä aamutossuissa. Joku onkin sanonut, että Montessa ei ole tärkeintä pohja-aikojen paukuttelu vaan pysyminen tiellä. Eipä tämäkään aina kovin yksinkertaista ole nopeuksien ollessa suhteellisen kovia kapeilla vuoristoteillä.
Korsikan ralli
Tour de Corse eli Korsikan ralli on myös kapeilla asfalttiteillä vuoristoisessa maastossa ajettava ralli. Kun Suomen MM-rallia kutsutaan nimeltä tuhansien järvien ralli, Korsikan rallia kutsutaan joskus leikkisästi nimellä 10 000 mutkan ralli. Tämä kertoo jo osaltaan rallin luonteesta. Kapeat asfaltoidut tiet, joissa ei ole juuri suoria kohtia asettavat suuret vaatimukset tekniikan toimivuudelle sekä kuljettajien kestävyydelle. Teitä reunustavat jyrkästi putoavat laaksot jolloin erehdyksille ei juuri ole sijaa. Pahimmiksi erikoiskokeiksi on kuvattu Calvi ja Porto osuuksia. Jos täällä suistuu tieltä, saa vähintäänkin sanoa hyvästit koko kilpailulle. Suomalaisista kuskeista tämän rallin on voittanut ainoastaan Jari-Matti Latvala.
ADAC Rallye Deutscland
Saksan ralli ajetaan lähes kokonaan asfaltilla. Moselin jokilaaksossa kiemurteleva reitti tarjoaa neulansilmämutkineen haastetta. Tunnetuin (ja pelätyin) erikoiskoe on Panzerplatte, joka 42 kilometrin mittaisena kiertelee Saksan armeijan mailla. Alueella testattiin ennen panssarivaunuja ja betoninen tienpinta on sateella kuin jäätä. Panzerplattelle ovat myös tyypillisiä rengasrikot johtuen tien pinnoituksesta. Toisaalta, mikäli Panzerplattella onnistuu hyvin, voi menestyä myös koko kilpailussa.
RAC-Rally
Ison-Britannian ralli on yhdistelmä kaikkia vuodenaikoja ja niiden ajamista vaikeuttavia osatekijöitä. St Gwynnon erikoiskokeella voi kokea koko kurjuuden skaalan sateineen, sumuineen, mutineen ja pimeyksineen. Oikea rengasvalinta on tärkeä, joskin erittäin vaikea.
Argentiinan ralli
Giulio Cesare -erikoiskoe lienee tämän rallin hankalimpia. Ohuessa ilmanalassa ajettavalla erikoiskokeella autot menettävä paljon tehoa, joka vaikuttaa niiden ajettavuuteen. Alueen vuoristossa on myös usein sumua, joka saa heikentää näkyvyyden lähelle nollaa. Sumun lisäksi tien varsilla on suuria kivenlohkareita, joihin törmääminen rikkoo takuulla ainakin renkaan.
Australian ralli
Bunnings erikoiskoe oli tunnettu valtavista perättäisistä hyppyreistään. Kun auto lähti mäen nyppylältä vauhdilla ilmaan, lensi se hetken niin korkealla ettei maata näkynyt! Näin kertovat kokemastaan vanhat konkarit. Tämä erikoiskoe ei ole enää reitillä mukana, osittain juuri hyppyrien vaarallisuuden takia.
Kreikan ralli
Olosuhteet Kreikan rallissa tekevät siitä ehkä kaikkein vaativamman rallin fyysisesti. Paahtava kuumuus asettaa sekä kuskit että tekniikan koetukselle. Reitillä on myös valtavia kivenlohkareita odottamassa kuljettajia, joiden keskittymisen kuumuus on saanut hetkiseksi herpaantumaan, valmiina repimään auton renkaat ja pellit riekaleiksi. Erityisesti Bauxites erikoiskoe on tunnettu hankaluudestaan.
Olipa siis kyseessä mikä tahansa MM-tason ralli, vaativat ne paljon sekä kuljettajilta että autoilta.