Suomalaiselle rallifanille ei mikään vedä vertoja kotimaan mutaisille metsäteille ja mutkan takaa löytyville yllätyksille
Suomalaiselle rallifanille ei mikään vedä vertoja kotimaan mutaisille metsäteille ja mutkan takaa löytyville yllätyksille. Meillä ei katsota kisaa pelkästään suorana lähetyksenä ruudulta – se koetaan paikan päällä, saven, pölyn ja bensan hajun keskellä. Mutta mitä moni tuore harrastaja ei vielä ymmärrä, on se, että itse kilpailu on vain jäävuoren huippu. Rallifestivaalit ja niiden laaja oheistarjonta luovat ympärilleen kokonaisen viikon mittaisen elämyksen, joka kantaa pitkälle muutenkin kuin pelkän moottoriurheilun nojalla.
Mitä rallitapahtuma Suomessa oikeasti tarkoittaa
Kun puhutaan Suomen rallifestivaaleista, on pakko aloittaa yhdestä nimestä: Neste Rally Finland. Tämä Jyväskylässä järjestettävä kilpailu tunnetaan paitsi nopeista sorateistään, myös niistä oheistapahtumista, joita ilman kisaviikonloppu tuntuisi tyhjältä. Viikon mittaan kaupungin kadut täyttyvät huoltoalueista, faniaktiiviteeteista ja konserteista – puhumattakaan yöt läpeensä jatkuvista rallipubeista ja kisastudioista. Juuri nämä yksityiskohdat erottavat ammattimaisesti järjestetyn tapahtuman hätäisesti kyhätyistä viritelmistä. Kokenut ralliyleisö tietää, ettei päivän ohjelma pääty siihen, kun viimeinen ajokki syöksyy viimeisestä mutkasta maaliin. Se oikea keskustelu – taktiikat, rengasvalinnat, riskinotto – käydään iltaisin nuotion ääressä tai paikallisessa kapakassa, jossa sekä konkari että ensikertalainen löytävät yhteisen sävelen.
Oheistoiminnot nostavat tapahtuman tasoa
Pelkkä aikaa vastaan ajaminen ei yksin riitä. Parhaat festivaalit tarjoavat ohjelmaa koko perheelle, nuorista vanhempiin. Hyvin järjestetty ralliviikko sisältää esimerkiksi ajosimulaattoreita, rallilegendojen keskustelupaneeleita, ja jopa tekniikkapajoja, joissa pääsee tutustumaan ajokaluston sydämeen. Sekä ammattilaiset että harrastajat hyötyvät näistä kohtaamispaikoista – tiedon siirtyminen ei ole yksisuuntaista, vaan molemminpuolista. Yksi henkilökohtainen suosikkini on ollut pienempi mutta omintakeinen Sastamalan harrasterallipäivä, jossa paikalliset veteraaniajajat ovat vuosittain esitelleet säilytettyjä vanhoja ralliautojaan ja tarinoita niiden synnystä. Siinä on sellaista legendaarista charmia, jota ei voi ostaa festarilipulla.
Paikallisuus ja perinteet ovat voimavara
Yllättävän moni tapahtumajärjestäjä nykyään unohtaa paikallisen leiman tärkeyden. Perinteet eivät ole hidaste – ne ovat voimavara, joka erottelee parhaan massasta. Esimerkiksi ralli Suomessa ei ole vain kansainvälistä huipputaistoa; se on myös talkootyötä, kyläyhteisöä ja tunnistettavia metsäreittejä, jotka on vuosikymmenien myötä hiottu lähes pyhiksi. Nämä juuret näkyvät vahvimmin niissä tapahtumissa, joissa yleisö tietää odottaa esimerkiksi tiettyä nakkikiskan erää tai jokavuotista bensalätkää, joka jaetaan kuuluisimmalle katsomon rakentajalle. Oikein mietityt oheistapahtumat voivat myös houkutella uusia yleisöryhmiä mukaan. Tänä vuonna näin erään kisajärjestäjän upottavan perinteiseen reitistöön lasten sähköautoradan ja vanhan rallikuva-arkiston näyttelyn. Molemmat olivat jatkuvassa käytössä. Se on malliesimerkki siitä, miten lajin historia ja uusien polvien kiinnostus voidaan sitoa yhteen saumattomasti.
Parhaat erikoiskokeet luovat kunnollisen festivaalirytmin
Tapahtuman kulmakivi – ja usein pahasti aliarvostettu – on erikoiskokeiden sijoittelu ja rytmitys. Mikään ei laske kokonaiskokemusta yhtä nopeasti kuin liikaa hajallaan olevat pätkät tai puutteelliset siirtymät. Kun rakennat kunnollista festivaaliviihtyvyyttä, katso kovimmat rallin erikoiskokeet -listaa. Niistä näkee nopeasti, missä yleisö viihtyy parhaiten ja miksi. Yhden legendaarisen ylämäen tai hypyn kohdalla voi olla vuosien vetovoima – eikä sitä saa aikaan sattumalta. On tärkeää suunnitella niin, että katsojat voivat seurata montaa erikoiskoetta ilman ylimääräistä säätöä. Hyvin ajateltu reitti tuo fanit luonnostaan sinne, missä he kokevat olevansa tapahtuman sydämessä.
Katsomon rakentaminen on taidetta
Kyllä, luit oikein. Oikeanlaisen katsomon rakentaminen niitylle tai metsäpläntille ei ole vasemmalla kädellä hoituva homma. Jos et tiedä, missä tuuli käy, missä aurinko paistaa klo 16 tai missä rengasmelu resonoi parhaiten, et yksinkertaisesti osaa sijoittaa porukkaa oikein. Ei ole sattumaa, että tietyt paikat vetävät vuosittain samat porukat – siellä on rytmi, tuttuus ja taatusti paras näkymä mutkaan, jossa aina sattuu ja tapahtuu.
Lopuksi: hyvä tapahtuma tuntuu, ei vaan näy
Moni luulee, että hyvä rallifestivaali koostuu yksinomaan kilpailevista autoista ja perverssiin tarkkuuteen hiotusta aikataulutuksesta. Se on totta, mutta se ei ole koko totuus. Se, mikä tekee tapahtumasta unohtumattoman, on se tunne – että olet osa jotakin suurempaa, monikerroksista perinnettä, jossa bensan haju, kaljateltat ja kisa-analyysit yhdistyvät saumattomaksi kokemukseksi. Jos tätä maailmaa lähestyy pelkän suoraviivaisen kilpailun näkökulmasta, jää puoli tarinaa kuulematta. Mutta kun ottaa mukaan ne pienet, usein oheisohjelman kautta ilmenevät yksityiskohdat – silloin mukaan syntyy sielu.