Ralliautoilu on suomalaisten rakastama urheilulaji ja siinä suomalaiset kuskit ovatkin menestyneet erityisen hyvin. Eritysesti pojat harrastavat jo alaikäisinä omia ralliajojaan metsäteiden siimeksissä ja opettelevat ottamaan kurvin oikealla tyylillä. Eivätkä vain pojat, sillä myös tyttöjä ja naisia näkyy ralliauton ratin takana nykyään yhä useammin. Kyseessä on jännittävä autourheilulaji, jossa kilpaillaan ympäri maailman ja joka vie osallistujat suorituskykynsä äärirajoille.
Rallin alkuajat
Nykypäivän rallikilpailut ovat suoraa perua maantiekilpailuista, joissa ajettiin kilpaa tavallisilla autoilla tavallisia maanteitä pitkin. Ensimmäinen tällainen kisa oli vuonna 1894 järjestetty ajo Pariisista Roueniin. Matka oli yhteensä 126 kilometriä ja kisaan osallistui sekä bensiini- että höyrykäyttöisiä autoja. Vuonna 1896 kisattiin Lontoosta Brightoniin, mutta ensimmäinen suuremman mittakaavan kisa syntyi vuonna 1911, kun Monte Carlo-ralli otti ensimmäiset, vaikuttavat askeleensa.
Myös Suomessa huristeltiin kilpaa jo vuonna 1910, kun Viipurissa ja Tampereella kierrettiin kilpaa rataa. Vuonna 1923 kisattiin jo reitti Helsinki-Tornio-Tukholma, mutta ensimmäinen varsinainen ralli, joka oli Jyväskylän Suurajot, järjestettiin vasta vuonna 1951. Suomalaiset olivat toki osallistuneet Monte Carlo-ralliin jo 1930-luvulla.
Autot kuitenkin kehittyivät yhä vain nopeammiksi, joten julkisilla teillä kilpaa ajamisesta tuli vaarallista. Ralliautoilu alkoi muuttua rajusti, mukaan tulivat erikoiskokeet ja nykyään rallikilpailut ajetaan julkiselta liikenteeltä suljetuilla alueilla. Rallista tuli todellista urheilua, joka johti rallitallien syntyyn. Autot ovat nykyään viimeiseen saakka hiottuja kilpailuvälineitä, ja jokainen ralliauton kuljettaja tarvitsee käyttöönsä sekä huoltotiimin että huomattavan kokoisen rahapussin.
Kahden kuljettajan käytäntö
Jokaisessa ralliautossa on kilpailtaessa kaksi kuljettajaa. Ensimmäinen ajaa autoa ja toinen eli kakkoskuljettaja lukee nuotteja ääneen. Kakkoskuljettajaa sanotaan joskus myös kartanlukijaksi, sillä rallin alkuaikoina kilpailut käytiin yleisillä teillä, ja kakkoskuskin piti lukea karttaa, jotta autokunta olisi löytänyt maaliin.
Tänä päivänä kartanlukija lukee kuljettajan laatimat nuotit ajon edetessä ja hänen tehtävänsä on tehdä kuljettajan työstä mahdollisimman sujuvaa varoittamalla etukäteen, mitä seuraavalla taipaleella on tulossa. Jokaisella kuljettajalla on oma tyylinsä laatia nuotteja, mutta ne ovat kaikessa yksinkertaisuudessaan lyhytsanaisia ajo-ohjeita, jotka kertovat esimerkiksi mutkan jyrkkyydestä ja mahdollisista esteistä, kuten kivistä tai heinäpaaleista.
Nuotit laaditaan ennen kilpailua ajamalla reitti alhaisella nopeudella läpi ja kuljettaja sanelee nuotit kartanlukijalle. Tämän jälkeen reitti ajetaan toisen kerran läpi, kartturin nyt sanellessa nuotit kuljettajalle ja hänen tehdessä korjauksia niihin. Ralliautot ovat suorituskyvyltään ja ajamistyyliltään erilaisia, joten jos autokunta vaihtaa autoa, täytyy muotitkin kirjoittaa uudestaan, vaikka reitti olisi pysynyt täysin samana.
Ralliautot ovat rakennettu kestämään
Ralliautot ovat nykyään ennen kaikkea kilpa-autoja, jotka on rakennettu ja viritetty ennen kaikkea kestämään ja pärjäämään välissä kovissakin olosuhteissa. Niiden tulee kuitenkin pohjautua olemassa olevaan sarjatuotantoautoon ja eri rallin eri luokista riippuu, miten läheinen tämän suhteen täytyy olla.
WRC eli World Rally Championship eli WRC on ralliautojen luokka, jossa auton tuotantomallia on valmistettu vähintään 2500 kappaletta. Käytännössä näissä autoissa yhtymäkohta sarjatuotantoautoon on se, että kori on alkuperäisen näköinen ja nimi on alkuperäisen kuuloinen. Tästä syystä ralliautojen merkit ovat sellaisia kuin Toyota Yaris, Ford Focus ja Fiesta ja Hyundai Accent, vaikka niillä ei muuta yhteistä olisikaan omassa autotallissa nököttävän Toyotan kanssa.
Ralliauton korin alta löytyy usein neliveto, vaikka alkuperäisessä mallissa ei sellaista olisikaan, turboahdettu moottori ja muita herkkuja. Näiden vapaiden sääntöjen tarkoituksena on houkutella mahdollisimman moni autonvalmistaja MM-sarjaan.
WRC-autojen lisäksi on olemassa vielä Super 2000, N-ryhmä sekä F-ryhmä. Nämä eroavat toisistaan lähinnä siitä, miten paljon autoja saa virittää ja muuttaa. 1980-luvulla oli olemassa myös B-ryhmä, jonka rakennus- ja virityssäännöt olivat erityisen väljiä. Tämä salli autoille kuitenkin liian suuria nopeuksia, joka johti kuolemaan johtaneisiin onnettomuuksiin ja luokka kiellettiinkin vuonna 1986. Tarkemmin ralliautoista ja -luokista pääset lukemaan täältä.
Rallikilpailut maaston mukaan
Rallikilpailuita järjestetään ympäri maailman, pieniä ja suuria ja kilpailupaikat vaihtelevat metsäteistä ja hiekkaerämaista sorakuoppiin. Suurin ja kovatasoisin kilpailu on kuitenkin Rallin maailmanmestaruussarja, jossa ajetaan etappikilpailuja eri puolilla maailmaa. Kilpailut ovat lumi-, sora- ja asvalttikilpailuja.
Rallin MM-sarjassa on nähty paljon suomalaisvoittajia, kuten Markku Alen, Ari Vatanen, Hannu Mikkola, Tommi Mäkinen, Juha Kankkunen. Markus Grönholm vei MM-sarjan voiton kahdesti vuonna 2000 sekä 2002, mutta sen jälkeen on tätä sarjaa hallinnut ranskalainen Sebastian Loeb yhdeksällä perättäisellä maailmanmestaruudellaan sekä hänen jälkeensä niin ikään ranskalainen Sebastian Ogier, jolla on vuoteen 2017 mennessä viisi MM-sarjan mestaruutta hallussaan.
Paris-Dakar-rallia ajettiin ensimmäisen kerran vuonna 1978 ja nimensä mukaisesti sen reitti kulki Ranskan Pariisista Senegalin Dakariin. Se oli todellinen off-road-kestävyyskilpailu, joka vei kuljettajien ja karttureiden suorituskyvyn äärimmilleen. Turvallisuusuhkien takia ralli kuitenkin siirrettiin vuonna 2009 Etelä-Amerikkaan, jossa kilpaillaan vuosittain sekä auto-, kuorma-auto- että moottoripyöräluokissa.
Suomalaiset synnynnäisiä rallikuskeja?
Suomalaisia on paljon eri kilpa-ajoluokkien huipulla ja mikä ettei, onhan Suomessa perinteenä opetella jo pienenä ajelemaan autioilla metsäteillä ja hankkimaan ensimmäinen oma auto heti kun on hieman taskurahaa. Ja tietystä suomalaisuudesta jääräpäisyydestäkin on varmasti hyötyä rallia ajettaessa.
Ralliautoilun ja muun moottoriurheilun lisäksi lähellä suomalaisten sydäntä on tietysti myös vedonlyönti, jonka avulla monet uheilun ystävät lisäävät entisestään jännitystä kutkuttaviin urheilutapahtumiin – siis myös ralliin. Onhan se tietenkin kiva veikata voittajia erityisesti silloin, kun mukana on suomalaisiakin urheilijoita, mahdollisesti voittokamppailussakin. Netti on tehnyt tästä hommasta vielä entistä helpompaa, kun jo monet uudet kasinot tarjoavat myös vedonlyöntimahdollisuuksia. Vaikka menneiden vuosien suomalaismenestystä olemme saaneet rallissa odotella hetken, ei se suomalaista moottoriurheiluintoa lannista. Voi olla, että uusia sinivalkoisia tuulia puhalletaan rallierikoiskokeille jo melko piankin. Jäämme jännityksellä seuraamaan!